Katja Taimela: Jos palvelut laitetaan setelille, ne ovat pian kortilla

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen ajamaa lakiesitystä, joka toisi kunnille mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelin nykyistä laajempaan käyttöön. Palvelusetelilaissa on pohjimmiltaan kysymys siitä, minkälaiseen palvelutuotantoon halutaan panostaa. Tulevaisuuden palveluntarve ikääntyvän väestönosan lisääntyessä on vahvalla kasvu-uralla, ja palvelujen rahoitusresurssit ovat hyvin rajalliset.

Nyt hallituksen esityksen mukaisella menettelyllä lähdetään panostamaan yksityiseen palvelutuotantoon. Kokemukset palvelujen yksityistämisestä eivät varsinaisesti innosta lisäämään sitä. Varsinaisesti palvelusetelijärjestelmästä ei ole myöskään vertailukelpoista tietoa, eikä sen taloudellisista vaikutuksista uskalleta antaa edes arvioita. Silti hallitus ajaa harvinaisen nopealla aikataululla voimaan tulevaa lainsäädäntöä, jonka vaikutukset ovat hyvinkin merkittävät. Tutkitun tiedon puuttuminen ja päätösvallan sysääminen valtiolta kunnille tekevät uudistuksesta hyvin epävarman. Se, että järjestelmän käyttöönotto jätetään kuntien päätettäväksi saattaa myös johtaa kuntien eriarvoistumiskehityksen synkkenemiseen. Oma lukunsa ovat alueet, joilla useiden palveluntuottajien syntymiselle ei ole edellytyksiä, eikä sen myötä minkäänlaista kilpailua voi myöskään syntyä.

Hallituksen esityksen taustalla on ideologinen yksityistäminen. Palvelusetelijärjestelmällä pyritään luomaan kysyntää yksityisille markkinoille kunnissa. Se tuottaa palvelutuotantoon suoraan elementin, jonka keskeinen ajatus on yksityisen palvelun kysynnän lisääminen. Nykyhallituksen aikana pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinteisesti vankka poliittinen kannatus on ajautunut nopeasti kiikkerälle pohjalle. Kokoomuksen vaalivoitosta alkanut hallituskyyti on ollut keskustalle kovaa, ja se näkyy nyt. Aikaisemmin vahvaa hyvinvointivaltiota kannattanut keskusta on lipeämässä kovan kapitalismin kannalle. Nyt kun tärkeintä olisi taata julkisten palvelujen laatu ja saatavuus koko maassa, keskusta on lähtenyt tukemaan kokoomuksen rummuttamaa yksityisen ja julkisen palvelutuotannon vastakkain asettavaa kilpailuasetelmaa.

Nyt tulisi kehittää kunnallisia palveluja. Resursseja pitää panostaa kunnallisten palvelujen laadun parantamiseen, henkilöstön jaksamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Uhkana palvelusetelijärjestelmän kohdalla on, että uuden järjestelmän rahat otetaan julkisen palvelutuotannon kehittämisestä, sillä palvelusetelijärjestelmälle ei ole osoitettu mitään erillistä rahoitusta.

Käytännössä vähävaraisella ei välttämättä ole palveluseteliin varaa, koska palvelusetelin omavastuuosuus ei nosta palvelumaksukattoa. Näin palvelusetelin käyttäminen lisäisi suoraan palveluja paljon käyttävän kuntalaisen maksutaakkaa. Niille, joilla on varaa maksaa setelin ja yksityissektorilta ostetun palvelun erotus, tuo palvelusetelijärjestelmä uuden mahdollisuuden valita palvelujaan. He tosin ovat niitä, joilla on jo nyt varaa valita palvelunsa työterveyshuollon, yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen palvelutuotannon välillä.

Kirjoittaja on Sdp:n kansanedustaja Salosta